Löysin aikoinaan kierrätyskeskuksen ilmaistavaroista islantilaisvillapaidan ohjeen, jota ajattelin joskus kokeilla. 

Kun sitten löysin halpaa villalankaa Lankamaailma Nordiasta, oli aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Lankamaailmassa on niin paljon erilaisia lankoja, että pää menee vallan pyörälle ja haluaisi ostaa niitä kaikkia.

Resoreitten väriä ja helmakuviota sovelsin vähän omasta päästä.

Lanka oli paksua ja villapaita valmistui viidessä päivässä, mikä sopiikin meikäläisen ”haluun heti valmiiks” -luonteelle.

Tässä uudestisyntynyt...

... ja tässä vainaa

Ostin laukun kirppikseltä joskus 70-luvulla ja käytin sitä kesäkäsilaukkuna. Sittemmin se joutui lasten leikkeihin, ja kun tyttäret tulivat neiti-ikään, pääsi se taas uuteen kunniaan. Lopulta se oli kuitenkin jo ihan risa ja kulunut, ja oli aika sanoa hyvästit.

Sain tuttavalta huonekalukangaspaloja, ja ne olivat minusta kuin luotuja laukkua varten. Niinpä purkasin vanhan laukun palasiksi ja piirsin siitä kaavat. Monenlaisten pähkäilyjen ja tuumailujen jälkeen syntyi lopulta uusi uljas laukku.

Blogin alkuun 

Aloittelin lokakuussa peitteen virkkausta Tuijan ja Soilen blogien innoittamana. Palat valmistuivat nopeasti, koska Puro-langasta oli niin hauska virkata kun väri vaihtui kokoajan. Peitteen kasaaminen alkoikin sitten tökkiä, ja lopulta siirsin sen pois silmistä ja pois mielestä.

Viime vuoden loppupäivillä sain kuitenkin pakkomielteen, että se on saatava valmiiksi vielä vanhan vuoden puolella. 

Olin virkannut palat ihan vaan fiilispohjalta, ilman minkäänlaista suunnitelmaa, joten kasaaminen, ja palojen yhteensovittaminen olikin aika hankalaa. Ostin lisää lankaa ja virkkasin kolosiin aina puuttuvan kokosia paloja.

Tiukille veti aikataulu, ihan en ehtinyt saada viime vuonna valmiiksi. Virkkasin reunusta koko aattoillan ja klo 00.00 puuttui viimeisestä kerroksesta vielä 106 pylvästä. Raivostuttavaa! Nielin yllpeyteni, ja virkkasin loput kuohuviinin voimin aamuyöstä uuden vuoden puolella.

Ihana tuli, ja lämmin. Nyt tyytyväisenä sohvannurkassa peitteen alla pakkasia paossa.

Blogin alkuun 

Parasta joulussa on joulun jälkeinen rauha.

Vieraat on syötetty ja nautittu hauskasta seurasta,

lahjat on annettu ja saatu.

Vihdoinkin saa vaan olla,

lukea joululahjakirjoja ja

syödä herkkujen jämiä.

IHANAA!!

Blogin alkuun

Osallistuin Siipien suojassa -blogin Possumamman järjestämään ”Salainen jouluystävä” -juttuun, jossa osallistujille arvottiin salainen blogiystävä, jolle sitten piti lähettää jotain kirppiksiltä löydettyä, jotain itsetehtyä ja vähän herkkujakin.

Jännittyneenä hain postista paketin. Salainen jouluystäväni oli Neulaa ja lankaa -blogin Eija.

Tällaisia aarteita paketista paljastui. Kaikille on jo paikkansa löytynyt ja suklaakin syöty. Kiitos, Eija!

Ja nämä paketit lähetin omalle salaiselle ystävälleni.

Blogin alkuun

Blogin alkuun

Sain ystävättäreltä Intian tuliaisina roikkuvan lampunvarjostimen. Kiertelin ympäri taloa se kädessäni, mutta mistään ei löytynyt sopivaa paikkaa minne sen olisi voinut ripustaa.

Lopulta keksin laittaa sen vanhaan jalkalamppuun, johon se sopikin mainiosti ja antaa hauskaa valoa.

Purkasin vähän varjostimen saumaa, että sain pujotettua sen paikoilleen ja ompelin sen sitten kiinni, niin että katkaisinnappula jäi näkyviin. 

Nyt se sopii hyvin kuistimme atmosfääriin.

Blogin alkuun

Anoppivainaalta jäi pikkupöytä, joka ei kelvannut kenellekään. Minä, romunrakastaja sen sitten korjasin talteen. 

Pöytä oli joskus ollut kullattu, mutta kaikki maali oli rapissut pois ja se oli vain epämääräisen ruskea. Pöytälevyä ei ollut enää ollenkaan.

Pöytälevyksi sopisi hienosti vaikka marmori, mutta lakkiaisjuhlat olivat tulossa ja pöytä piti saada nopeasti edustuskuntoon, joten sahasin sopivan kokoisen puulevyn ja päällystin sen kankaalla.

Kierrätyskeskuksesta löysin taannoin parilla eurolla upean "toile de jouy" -kankaan, jonka niittasin puulevyyn kiinni.

Lopuksi vielä muutama kerros spraymaalia pintaan ja eteinen sai uuden arvokkaan ilmeen.

Halpaa ja nopeaa, ja palkkana hyvä mieli ja vieraiden ihailu.

Blogin alkuun

Ystävättärelle marraskuun piristykseksi punaiset kämmekkäät.

Pitävät mielen ja kädet lämpiminä joulun valmisteluissa.

Joulun jälkeen voi sitten vaikka rusetit ja hörselöt irroittaa. 

EDIT 07.12.2009

Teema ja muunnelma:

Teinpä vielä toisen jouluversion.

Tällä kertaa rusetti ja nappi koristeena.

Blogin alkuun

Tuli mieleen kokeilla miten kämmekkäät onnistuisivat mummonneliöistä.

Virkkasin yhteen 4 neliötä ja jätin sivusaumaan aukon peukaloa varten. Koristeeksi vielä satiininauhaa.

Blogin alkuun

Inspiraatio tulee milloin mistäkin.

Blogin alkuun

Räntää sataa taukoamatta marraskuun taivaalta, mutta ei anneta haitata.
Ensin juodaan kahvit uudessa lempparikahvilassa, La Torrefazionessa Aleksilla.

Väriä ja iloa löytyy Korjaamolta Katja Tukiaisen Playground-näyttelystä. Ihanaa pinkkiä ja turkoosin vihreää, pikkutyttöjä, bambeja, tikkareita, muffinsseja.. ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle.

Ja Korjaamon kaupassa voisi viettää tuntikausia. Sieltä ostin kortin.

 

Blogin alkuun

Puro-langasta tekemäni peite on edistynyt kovaa vauhtia, paloja on ihana virkata alati vaihtuvilla väreillä, mutta kasaan ompeleminen tuntuu tervanjuonnilta.

Aloitin niin innolla, etten malttanut juurikaan suunnitella, vaan ostelin erisävyisiä Puro-keriä ja virkkailin mielialan mukaan milloin minkäkin kokoisia paloja. Nyt on tenkaapoo miten ne saa jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.

Tuleekohan tästä mitään, vai jääkö kaappiin UFOksi (UnFinished Object). Täytynee vaan ponnistella.. huoh!

Blogin alkuun

Miten tämä alkava kaamos hyytääkin aina ihmisen? Syksy oli täynnä tarmoa ja tekemistä, nyt ei jaksaisi mitään.

Blogin alkuun

Opiskelijatyttären kädet palelevat koleassa kämpässä. Näillä pysyy näpit lämpimänä tenttikirjoja lukiessa ja netissä surffatessa. Lankana Novita Luxus Alpaca.