Synkkä harmaa päivä suorastaan pakotti lähtemään piristystä hakemaan kirppikseltä.  Parhaat saaliit löytyivät taas kierrätyskeskuksesta.

Ilmaisissa askartelutarvikkeissa oli heti pussillinen tilkkuja, tosi pienen pieniä, mutta eihän sellaisia voi jättää ottamatta. Ei sitä koskaan tiedä mihin niitä tarvii (öhöm!), myös islantilaisvillapaidan ohjeen korjasin talteen.

Ilmaisosastolta löytyi myös kolme Alice Lyttkensin kirjaa, jotka kertovat 1700-luvun ja 1800-luvun alun Tukholmasta. Ne kiinnostivat, koska olen aikaisemmin lukenut Per Anders Fogelströmin viisiosaisen kirjasarjan 1800-1900 –lukujen Tukholman Södermalmista.

Iltalukemiseksi ostin kolme melko tuoretta ET-lehteä, jotka sopivat hyvin täti-ihmiselle, ja jos viluttaa voin kietoa kaulaani lämpimän 100% cashmir-kaulaliinan, jonka hehkeä vaaleanpunavioletti väri tuo kaivattua hempeyttä täti-ikäisen ihmisen arkiseen elämään.

Varsinainen löytö oli Kaj Franckin Hackmannille suunnitteleman Scandia-sarjan kolme  pikkulusikkaa, kaksi leikkelehaarukkaa ja yksi veitsi (joka unohtui kuvasta). Lusikat ja veitsi maksoivat 0,20 e ja leikkelehaarukat 0,10 e kappale. Näistä pyydetään mm. Huuto.netissä huikeita hintoja. Tätä sarjaa minulla on jo ennestään äitini ja anoppini peruina, ja aion metsästää niitä lisää.

Astiapuolelta oli myös pakko ostaa hollantilaisen Delftin käsinmaalattu tuhkakuppi, koska sinivalkoista posliinia on lähes mahdotonta vastustaa. Tuhkakuppejahan kukaan kunnon ihminen ei tänä päivänä enää tarvitse, mutta siihen voi vaikka säilöä sormukset ja muut helyt yöksi.

Sinivalkoinen käsinmaalattu vanha matkamuistolautanen taas oli ihan pakko napata pois kuleksimasta ilmaistavaroista.

Näitä vanhoja posliinikorkkipullojakaan ei voi vastustaa, vaikka niitäkin löytyy varastoistani jo ennestäänkin, mutta kun hintakin oli vain 0,50 e.

Lopuksi vielä kaksi sinivalkoruudullista kapeaa kangasta –olisikohan verhoja-, joissa vielä kaunis kirjonta valkoisella kankaalla. Näistä voisi ommella jotkut kivat pyykkipussit, tai jotain..

Kyllä tämä kaikki roina taas kummasti piristi, ja varsinkin kun ei rahaakaan kulunut kuin muutama euro.

Blogin alkuun